Viikkoraportti 11.3. – mitä Sulo syö?
Sulon viime viikon aikana ei tapahtunut mitään kummallisempaa. Kevättä ja kesäkelejä odotellaan ja treenataan vielä. Kaikki voima tulee olemaan tarpeen kesäkelien kovissa koitoksissa.
Viikoraportin täytteeksi päätimme tällä kertaa tehdä vähän selvitystä, että mitä meidän hevosemme syö. Jokaisella hevosella on oma yksilöllinen ruokintaohjelmansa, mutta perusperiaatteet ovat kaikilla samat. Sulon ruokaympyrä per päivä koostuu seuraavista:
- Varsinaiset ruokinnat ovat kolme kertaa päivässä. Silloin tarkistetaan; heinätilanne, kuivaa analysoitua pikkupaaliheinää pitää olla AINA tarjolla ja sitä menee n. 7 kg vuorokaudessa, vesitilanne, haaleaa tai lämmintä vettä tarjolla myös AINA ja ämpärissä, ei automaatissa. Vettä ori juo n. 40 l päivässä. Ajopäivinä enemmänkin, kun ajon jälkeen tarjoillaan melassivettä elektrolyyteillä ja vitamiineilla höystettynä.
Väkirehuna Sulolla toimii Krafftin Sport SPC ja Groov SPC. Niitä Sulo syö vaihtelevin suhtein 7 litraa. Lisäksi vielä mysliä ja iltapuuro.
Herkuista parhaimpia ovat porkkanat ja kuivat leivät. Tarhassa pidetään jykerrettävänä puiden oksia ja runkoja. Ja niillähän voi tietenkin myös leikkiä 
.
Tällainen on siis Sulon versio. Jokainen heppa saa omanlaisensa version omin lisukkein tarpeen mukaan. Kesällähän saadaan sitten nauttia tuoreesta ruohosta! Sitä ei voita mikään!
Kesäkuntoon 2013,
Sulo
Viikkoraportti 3.3. – kauhiaa rallia!
Sulo on nauttinut kuluneella viikolla jo päivisin lämmittävästä kevätauringosta. Vaikka on hiihtoloma-aika ja todella upeat kevätkelit, jatketaan treenejä kohti kevään, kesän ja syksyn koitoksia. Vaikuttaa siltä, että alkaa olla Sulollakin kevättä rinnassa. Ori pörhistelee ja uhittelee. Pojat on poikia.
Tämä viikko sai melkoisen huipennuksen. Homma on yhtä rallia, kun Lumijoella ajetaan sunnuntaina rallien erikoiskoe ja porukka on motitettu pysymään omassa pihassaan turvallisuussyistä. Erikoiskokeilla pyyhältävät autot ottavat loppukirejään, johon hevosetkin aitauksissaan reagoivat.
Tai, no eivät ihan kaikki, ponit eivät moisesta piitanneet, mutta Sulo ja kaverit vähän ihmettelivät. Kiihdytyskisat olivat pystyssä pihallakin ja meno oli iloista innoittelua.
Eikä kukaan polkenut onneksi päkiöitään hokkikengillä. Kaikki hyvin.
Auringon paisteeseen on näin mukava pötkähtää päivälevolle ja keräillä voimia uuteen harjoitteluviikkoon.
T. Sulo ja hevosvoimat
Viikkoraportti 24.2.
Voi mahoton paikka, kun on mukavaa, että paistaa jo aurinko päivisin. Nyt on treenihommat Sulon mieleen, kun kirkkaassa säässä ja puhtaassa lumessa saadaan hankkia voimia edessä olevan nelivuotisruljanssin koitoksiin. Tammahevosetkin näyttävät eri hyviltä kevätauringossa.
Oikein toiveikkaita ollaan. Hevonen on terve ja erittäin menohaluinen. Vajaan kuukauden takainen laukka on pyyhitty pois mielestä ja vähän tekisi jo mieli radallekin.
Mutta otetaan vielä maltilla ja hyödynnetään parhaat mahdolliset treenikelit päivä kerrallaan. Vuoden tärkeimmät lähdöthän odottavat sitten kesäkeleillä. Ennen kesäkelejä tulevat kuitenkin jo vähän ajan päästä rospuuttoajat, joiden aikana raviradat sulavat talvibaanoista hiekkaradoiksi. Vielä ei onneksi lennä rapa, vaan voimakkaiden potkujen ja purevien hokkien irrottamat lumitilsat! Sulo on oma energinen itsensä eikä tulevista huoli.
Toukokuussa on muutama hyvin mielenkiintoinen nelivuotiaiden hevosten lähtö, joihin tähdätään. Toinen kisaillaan kotiradalla Äimärautiolla (Oulu Express Extra) ja toinen Kuopiossa (Kuopio Stakes). Niissä pitää olla toki ehdottomassa huippuvedossa, kun parhaat ovat paikalla. Toivottavasti mekin olemme ja pääsemme mukaan.
Eli nyt hiotaan virettä, tutkitaan varovaisesti kilpailukutsuja, toivotaan hyvää terveyttä ja heitellään välillä säkkiä ilmoille!
On se Sulo ihastuttava kaveri, ja meidän kaikkien oma!
-Team Sulo-
Viikkoraportti 17.2.
Sulon viikko on kulunut lumihangilla kahlaillen. Ratsastaen päästään sellaisille pelloille ja metsäteille, joita ei ole kärryjen kanssa päästy tutkimaan.
Sulo nauttii näistä lenkeistä täysin siemauksin ja voimaa tulee hankittua huomaamatta. Mukava, kun on ollut leppoisia pikkupakkasia.
Lelukokoelmaa on kasvatettu Jannen vanhalla saappaalla, joka saakin melkoista kyytiä välillä tarhassa. Päivät alkavat jo pidentyä, joten kovasti kevättä odotellaan.
Keväinen aurinko voi tunnetusti saada oripojat villiintymään, ja kesäisillä radoilla raviurheilukin on parhaimmillaan. Treenaillaan vielä hetki, pian se kevät jo tulee.
Tallikavereista Caesar de Veluwen osalta tapahtui mielenkiintoisia. “Keisarin” 50 % omistaja on puolen vuoden ajan Vuoren radiojuontaja Tuija Pehkonen NRJ-kanavalta. Jännittävää! Toivottavasti ruuna tuottaa Tuijalle hyviä hevosenomistamisen elämyksiä.
Ehkäpä Sulo ja Keisari pääsevät yhdessä tekemään jotain jännittäviä ja yhteisiä kilpailumatkojakin, kun molemmat ovat nelivuotiaita. Uutinen täällä!
-Hankikahlaajat-
Viikkoraportti 10.2.
Sulolla on ollut leppoisa viikko palauttelujen merkeissä. Herra on saanut rauhassa seurailla tarhastaan kavereiden touhuja ja latautua.
Viereisissä tarhoissa ponit ovat pääosin ruokailemassa, mutta toisella puolella tarhaavasta Dominicista saa hyvän kaverin leikkeihin mukaan ja spurttailemaan pitkin pihoja. Pian tässä jatketaan taas tositoimia ja treenailua.
Kevätaurinko jo vähän pilkistelee, ja sitä kovasti odotellaan lämmittämään kelejä ja muuttamaan ratojakin kesäisempään suuntaan. Katsellaan toiveikkaina eteenpäin. Hieman on takunnut tuo hokkikeleillä kilpaileminen, mutta uskotaan, että kesäkeleillä sitten viimeistään näytetään.
T. Sulo ja pihapiirin kamut
Terkkarissa käyty – toiveikkaina eteenpäin
Katja soitti matkalta seuraavat terveiset: Sulo kävi tänään terkkarissa Laukaan klinikalla. Pientä ennaltaehkäisevää hoitoa annettiin, mutta mitään terveysmurheita ei ole. Tohtori oli todennut saman kuin monet muutkin ovat huomanneet, eli Sulo on herkkä yksilö.
Hyvillä mielin voidaan siis jatkaa kohti kevään ja syksyn kauden tärkeitä kilpailuja. Talven hokkikeleillä ei ole tarkoitus ajaa kovin tiheästi kilpaa eikä kuormittaa nuorukaista, vaan hankkia vain hieman rutiinia. Eli maltillisella tahdilla, mutta toiveikkaina eteenpäin.
-Team Sulo-
Viikkoraportti 3.2. – Suloakin tympäisee
Sulo on ollut itse tyytymätön eiliseen ravipäivään sekä lopputulemaan. Laukka tuli ja johtui kompuroinnista, mutta johtuiko kompurointi kaarteessa innokkuudesta, radasta vai mistä, se on jäämässä arvoitukseksi.
Raviurheilussa mikään ei ole niin varmaan kuin epävarma. Se nähtiin eilen Sulon lähdössä ja monessa muussakin.
Sulolle ei maistunut oikein juomat, heinät tai porkkanat ravipaikalla. Vasta kotona sitten alkoi eväs löytää tiensä mahaan. Ehkä Sulokin ymmärsi ja ilmaisi tyytymättömyyttään, ettei mennyt ihan niin kuin toiveissa ja suunnitelmissa oli. Fyysisesti hevonen on ok.
Käydään kuitenkin huomenna Laukaassa ja tehdään terveystarkastus. Katsotaan mitä terkkarissa sanotaan ja sitten päätetään jatko-ohjelmasta. Kautta jatketaan, mutta missä ja milloin, sitä mietitään.
Suurimmat tavoitteet ovat syksyssä, mutta tietenkin olisi hyvä päästä kilpailurytmiin jo keväällä. Rutiinia tarvitaan ja sitä pitäisi kartuttaa.
Eilen oli intoa pöntössä varsin tarpeeksi.
Kevättä kohti,
Sulo ja kaverit
Sulo ei rasittunut millään tavalla, ei lannistuta :)
Sulo kompuroi laukalle toisessa kaarteessa kesken kolmannen radan etenemisen. Jannen mukaan laukka tuli täysin yllättäen kompuroinnista. Joskus sellaista vain sattuu.
Sehän on nähty ennenkin, että kun Sulo laukkaa, niin laukka on aina paha, koska ori ei oikein osaa antaa laukkaa alas. Siinä jäätiin sitten ratkaisevasti. Sulo ravaili toisten takana hyvällä otteella ja tuli tallialueelle hyvissä voimissa, eikä rasittunut ollenkaan.
Hevonen oli ollut Jannen käsiin hyvän oloinen eikä nuorten hevosten laukoista kannata isompaa murhetta kantaa. Tärkeimmät lähdöt ovat edessäpäin, mutta kyllähän se aina harmittaa epäonnistuminen.
Raviurheilussa tulee onnistumisia ja epäonnistumisia, ei muuta kuin uusiin haasteisiin! Meillä on hieno nuori hevonen. Kyllä tästä revanssi vielä otetaan, ennemmin tai myöhemmin!
Palautellaan ja tuumaillaan hetki ja ilmoitellaan sitten jatkosuunnitelmista.
-Team Sulo-
Laukka pilasi mahdollisuudet kotiradalla
Pieleen meni tällä kertaa. Sulo laukkasi toisessa kaarteessa noususta kolmatta rataa pitkin. Kun Sulo laukkaa, laukka on aina paha. Jäätiin ratkaisevasti ja hännillä tultiin maaliin. Hevosen olemus oli moitteeton, joten eipä masennuta. Perästä kuuluu vielä!
Lopputulos melko tyly: Sulo oli maalissa yhdestoista ajalla 19,8ax/2100m.
Jannen mukaan Sulon laukka johtui vain harmittavasta kompuroinnista. Ori oli tuntunut hyvältä. Tästä ei paljon kuormituttu, vaan hevonen palautui nopeasti.