Joulun tarina

su 23. joulukuuta 2018 14.06.00

Joulu herättää meissä kaikissa tunteita. Olipa jouluihminen tai joulun vastustaja, joulu vaikuttaa elämäämme. Pahimmillaan joulu tuntuu ruuhkina kassajonoilla, matelevina autojonoina kaupungin keskustan liepeillä ja ihmisten kiukkuisuutena, kun he yrittävät epätoivoisesti löytää lahjaa lähimmäisilleen. Viimeksi mainitussa tapauksessa kysymys ei ole useinkaan antamisen ilosta, vaan pakosta keksiä jotakin annettavaa.

Olimmepa uskonnollisia tai emme, meidän tulee muistaa, miksi joulua vietetään. Joulu on Jeesuksen, jumalan pojaksi kerrotun pienen lapsen, syntymäjuhla. Uskoimmepa me jouluevankeliumiin ja siihen liittyvään tarinaan, on tarina ja sen opetus kiehtova.

Lapsi syntyy tavalliseen perheeseen, vaatimattomissa olosuhteissa. Viisaat tietäjät, jotka ehkä nykyisin olisivat jonkun yliopiston johtavia professoreita, tekevät pitkän matkan nähdäkseen syntyneen lapsen ja kunnioittaakseen hänen syntymäänsä. Kirkas tähti syttyy taivaalla ja ohjaa tietäjät lapsen luokse. Lapsen vanhemmat eivät tiedä lapsensa tulevasta suuruudesta ja merkityksestä, vaan ovat vain iloisia pojan syntymästä.

Kaikki tapahtunut on ennustettu aiemmin. Myös se, mikä tulee olemaan syntyneen lapsen kohtalo ja miksi kohtalo on niin traaginen kuin me tiedämme. Tarinaa ei voi ymmärtää, ajattelematta sitä tarkoitusta, mikä lapsen syntymällä ja myöhemmin parhaassa iässä olevan miehen kuolemalla on tarkoitettu olevan. Tapahtumat on osittain, varsinkin syntyneen lapsen poismenon osalta voitu todistaa historiallisesti. Muu uskonnollinen osa on jokaisen henkilökohtaisen uskon varassa.

Joulun tarina kertoo uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Asioista, jotka ovat edelleen ajankohtaisia ja joiden pitäisi kuulua vuoden jokaiseen päivään. Aika ei koske tärkeisiin asioihin, mitä joulun tarinakin ilman muuta on.

Meidän uskoamme Oulun raviradalla on viime vuosina ja lähiaikoina koeteltu. Pidetyn toimitusjohtajamme Kari Viitamaan poismeno on edelleen mielessä ja suru lähellä. Helmikuinen katsomorakennuksen tulipalo oli suuri järkytys. Palon jälkeinen aika piti sisällään epävarmuutta ja ajatuksia siitä, miten pystymme ja jaksamme jatkaa. Saimme osaksemme paljon myötätuntoa. Ihmisillä oli aitoa halua auttamiseen hädän hetkellä. Nyt alkavana jouluna voimme sanoa selvinneemme. Meidän uskomme riitti asioiden hoitamiseen. Toiveemme oli heti vahingon jälkeen paremmassa ja rakkaus sekä keskinäinen luottamus auttoi ohitse vaikeista ajoista.

Jouluun kuuluu hiljentyminen ja lepääminen. Voimme pysähtyä miettimään menneen vuoden tapahtumia ja ajatella hyviä ajatuksia lähimmäisistämme. Vastoinkäymistä huolimatta meillä Oulussa on aihetta kiitokseen ja tyytyväisyyteen. Yhdessä olemme selvinneet vaikeuksista ja jopa kääntäneet ne eduksemme.  Nyt on aika keskittyä jouluun ja antaa aikaa lähimmäisillemme.

Hyvää joulua ja menestyksekästä ravivuotta 2019

Kari Eriksson