Suomen ja suomenhevosen juhlavuosi

la 29. huhtikuuta 2017 19.57.00

Suomella ja hevosväellä on aihetta juhlaan. Kuluva vuosi on sekä Suomen että suomenhevosen juhlavuosi. 100 vuotta itsenäisenä maana on kunnioitettava asia. Suuren kunnioituksen ansaitsee myös suomenhevonen. Sen itsenäinen historia ulottuu vielä 10 vuotta kotimaamme itsenäisyyttä kauemmaksi. Tosin suomenhevonen on tehnyt työtä maamme hyväksi ennen oman kantakirjan perustamista, Suomen ollessa Ruotsin ja tämän jälkeen Venäjän alusmaana.

Suomenhevosen kantakirjan perustamisella on liittymä pohjoiseen. Ensimmäinen kantakirjattu suomenhevosori oli nimeltään Ukonpoika ja kantakirjaus tapahtui Iissä. Myös raviurheilussa Oulu ajoi piikkipaikalla. Oulu oli Helsingin ja Viipurin ohella ravipaikka, jossa alettiin ajaa Valtionajoja. Oulussa ensimmäiset Valtionajot ajettiin elokuussa 1908, Äimäraution raviradan perustamisvuotena.

Suomenhevosen merkitys Suomelle on niin suuri, että sen kirjaamiseen ei yksi juttu tai edes yksi kirja riittäisi. Pienen ja tunnelmallisen kuvan siitä, mikä oli suomenhevosen merkitys sodassa voi löytää Youtubesta kuuntelemalla Sir Elwoodin Hiljaiset Värit- yhtyeen kappaleen ”Hämärän taa”. Laulu soi taustalla, ja tarina kertoo suomenhevosen vaiheista käydyissä sodissamme. Kaikki kunnia tämän hienon esityksen tekijälle.

Sotien jälkeen suomenhevonen oli Suomen jälleenrakentamisen, talouden kehittämisen ja uudelleen nousun kannalta ensiarvoisen tärkeä. Suomenhevonen oli sotien jälkeisinä vuosikymmeninä työkone, jolla maa rakennettiin uudelleen, urheilija, joka ravikilpailuissa antoi sodasta väsyneille ihmisille tunteita ja elämyksiä sekä tietenkin se kaunis ja viisas ystävä, jolle saattoi kertoa huolensa ja joka jaksoi aina kuunnella pyyteettömästi isäntänsä iloa tai pahaa mieltä.

Käydyt sodat muuttivat kotimaatamme. Suomi menetti sodassa Karjalan ja Petsamon. Elettiin vaaran vuosia. Pelko siitä, että Suomi menettäisi itsenäisyytensä, oli enemmän kuin todellinen. Onneksi meillä Suomessa on aina löytynyt suuria persoonia, jotka ovat osanneet hoitaa tärkeät asiat oikealla tavalla. Presidentti Ståhlberg kertoi Suomelle, mitä on oikeusjärjestys. Marsalkka Mannerheim pelasti Suomen häviöltä sodissa. Mannerheim myös laittoi itsepäiset ja eripuraiset kenraalit taistelemaan yhteisen asian puolesta. Asia, joka olisi jäänyt muilta tekemättä. Presidentti Paasikivi näytti, miten naapurin kanssa voi neuvotella ja elää sovussa. Presidentti Urho Kekkosen merkitys Suomelle ja erityisesti raviurheilulle oli taas huomattavan suuri. Presidentti Kekkonen loi hyvät ja luottamukselliset suhteet entiseen viholliseen, itäiseen naapuriimme. Kekkonen oli myös henkilö, jonka avulla lämminveriset tulivat osaksi raviurheiluamme. Samalla avautuivat rajat kansainväliselle kilpailulle. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että Suomen ensimmäinen lämminveristen suomenennätys on presidentti Kekkosen omistaman hevosen, ori Lennon nimissä. Huomioitavaa on myös se, että Lennon valmentajana toimi legendaarinen ravikuninkaitten käskynhaltija Kaarlo Partanen.

Suomen ja suomenhevosen juhlavuodet tuo mukanaan paljon hienoja tapahtumia. Hevoset Kaivarissa on toukokuun suurtapahtuma Helsingissä. Meillä Oulussa on jo perinteeksi muodostunut sanomalehti Kalevan ja muiden yhteistyökumppaneitten kanssa yhdessä järjestetty ”Ookko nää hevostellu” tapahtuma. Tänä vuonna tapahtuma on ja liittyy Suomen ja suomenhevosen juhlavuosiin. Nimi voisikin olla ”Ookko nää suomenhevostellut”. Muutoinkin pyrimme tuomaan esille Suomen ja raviurheilun / suomenhevosen historiaa tavalla, joka koskettaa jokaista hevosista ja raviurheilusta kiinnostunutta. Oulun katsomoon tulemme rakentamaan kevään aikana nostalgia-seinän, jossa esittelemme valokuvien avulla Oulun raviperinnettä.

Suomen ja suomenhevosen taival kietoutuu monessa kohtaa kiinteästi yhteen. Suomenhevosen historia on tärkeä osa itsenäisen Suomen historiaa. Sodat, rauhan aika ja maan jälleenrakennus ovat suomenhevosen suuria saavutuksia. Nykyisin suomenhevonen toimii raviurheilun lisäksi monessa tehtävässä ja toimessa.
Ravikilpailujen lisäksi suomenhevosen löytää huippuratsastuksesta ja edelleenkin myös metsätöistä.

Suomen ja suomenhevosen historia on syytä tuntea. Samalla molempien tulevaisuus tulee turvata. Suomi ja suomenhevonen ansaitsevat juhlavuotensa ja hyvän tulevaisuuden.

Kari Eriksson