Tuomaripeliä

su 5. toukokuuta 2019 19.20.00

Meistä jokainen toivoo oikeudenmukaisuutta ja tasapuolista kohtelua. Näin varsinkin silloin, kun olemme itse oikeustoimien tai tuomitsemisen kohteena. Oikeudenmukaisuuden vaatimus koskee myös niitä, jotka ovat toimineet väärin. Totalitaarisissa valtioissa päätöksenteko voi tapahtua yksittäisten henkilöiden päätöksillä. Demokraattisissa valtioissa asiat ovat toisin: päätösten tulee yleisesti perustua tosiasioihin ja oikeaan harkintaan. Oikeudenmukaisuus vaatii myös sitä, että päätöksistä voi aina valittaa ja hakea muutosta ylemmältä taholta.

Samat periaatteet, jotka liittyvät rikosoikeuteen, koskevat myös vähemmän dramaattista toimintaa ja lajeja. Raviurheiluun liittyy paljon sääntöjä, joiden mukaan mm. hevonen tulee kasvattaa, miten kilpailussa tulee toimia ja mitkä ovat seuraamukset sääntöjen rikkomisesta. Tärkeää on se, että ihmiset, joita varten säännöt on laadittu, kokevat säännöt ja seuraamukset oikeutetuiksi. Myös tavalla, jolla seuraamus annetaan, voi olla merkitystä säännön ja päätöksen hyväksyttävyyden kannalta.

Muutama viikko sitten minuun oli yhteydessä tunnettu ja arvostettu hevosmies. Häntä oli jäänyt painamaan ravikilpailussa Joensuussa vuonna 2016 annettu sakko. Jokainen, joka on osallistunut ravikilpailuun omalla hevosellaan tietää, että aika hevosen kanssa varikolla menee nopeasti. Jännitys ja kiire vaikuttavat siihen, että jotakin saattaa unohtua. Tämä hevosmies oli unohtanut käydä puhallustestissä ennen lähtöä. Kun hänelle huomautettiin asiasta lähdön jälkeen, oli hän pyytänyt anteeksi ja tarjoutunut puhaltamaan tässä vaiheessa. Koska kysymyksessä oli suuret ravit, paikalla oli myös suurkilpailuvalvoja. Tilannetta ja sen selvittämistä oli tiedusteltu valvojalta. Vastaus oli miehen mukaan ollut töykeä ja tyly. Suurkilpailuvalvoja oli todennut, että ”täällä ei ehditä juoksemaan jokaisen hevosmiehen perässä” ja ilmeisesti ohjeistanut antamaan unohduksesta sakon. Tuomaristo toimi tämän mukaisesti. Hevosmiehelle määrättiin 100 euron sakko nimikkeellä ”epäurheilijamainen käytös”.

Kyseinen hevosmies kertoi pitäneensä rehellisyyttä ja hyvää käytöstä ohjenuoranaan kaikissa asioissa. Hänen mielestään vahingosta ei saisi rangaista, eikä ainakaan noin ikävällä nimikkeellä. Hevosmies oli itse selvittänyt asiaa. Hän oli soittanut useammalle raviradalle ja kysynyt menettelyä ja tapaa, jonka mukaan heillä toimittaisiin vastaavassa tilanteessa. Vastaus oli ollut joka paikassa sama: jos henkilö olisi unohtanut käydä puhallustestissä, hänet kutsuttaisiin kuuluttamalla tai varikkohenkilökunnan toimesta testiin. Jos kutsua ei noudatettaisi, johtaisi se henkilön osalta seuraamuksiin.

En ole varma siitä, mitä tämä maineikas hevosmies minulta odotti. Vahinko oli jo tapahtunut, eikä sitä tietenkään voinut korjata. Kuuntelin miehen kertomusta ja yritin lohduttaa häntä toteamuksilla siitä, että vahinkoja sattuu ja että kaikki voivat erehtyä. En tiedä, auttoivatko puheeni mitään. Huomattavaa asiassa on se, että tämä yksittäinen, pieneltä tuntuva asia painoi miestä monen vuoden jälkeen ja tuntui menevän niiden hyvien asioiden edelle, joita hän oli hevosmiesurallaan saavuttanut.

Näin voi käydä ja tunne on varmasti sama kaikilla väärän tuomion saaneilla kuin minulle soittaneella hevosmiehellä, jos päätös ei tunnu oikealta eikä ole hyväksyttävissä. Me ihmiset olemme hyviä tuomitsemaan ja huonoja ymmärtämään asioita. Tietenkin myös inhimilliset seikat voivat vaikuttaa päätöksiin, ja niiden tekemiseen. Itse jäin miettimään tämän kertomani hevosmiehen tapauksessa sitä, vaikuttiko ratkaisuun ehkä hänen menestymisensä ja maineensa. Oliko tarkoitus hieman näpäyttää tai nolata miestä ja saattaa hänet ikävään tilanteeseen. Tiedossa oli varmasti myös se, että kyseinen hevosmies oli hyvin herkkä ja samalla tarkka. Seuraamus vaikutti varmuudella häneen voimakkaasti. 

Meillä Oulussa usko oikeudenmukaisuuteen sekä oikeisiin päätöksiin on nyt koetuksella.  Oma joukkueemme Oulun Kärpät koki tappion HPK:lle ratkaisevassa SM-liigan finaaliottelussa.  Jatkoerässä, jossa pelaajien voimat ovat koetuksella, Kärpät sai perusteettoman tuplarangaistuksen. Käytännössä tämä tarkoitti samaa kuin ottelun häviö. Oliko kysymyksessä tuomarin inhimillinen virhe vai halu kaataa mestarijoukkue? Tiedossahan on se, että ”etelän varikset” eivät arvosta pohjoista Suomea, mukaan lukien jääkiekko. Joka tapauksessa tässä, kuten edellä kertomassani hevosmiehen sakkoasiassa, vahinko on jo tapahtunut, eikä sitä voi korjata. Toivon mukaan me Kärppien kannattajat pääsemme asian yli ja muistamme ikävän asian sijasta Kärppien voittoja ja hyviä hetkiä.

Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus ovat tärkeitä asioita. Seuraamukset ja päätökset tulee perustaa oikeisiin asioihin, ei henkilökohtaisuuksiin tai epäasiallisiin perusteisiin. Tämä koskee myös varsinaista päätöksentekoa. Näin ei usein ole kotimaisessa ravipäätöksenteossa, ja tämä taas johtaa ratkaisuihin, jotka eivät ole hyviä ja jäävät harmittamaan. Näitä päätöksiä emme tarvitsisi, eivätkä ne ole hyväksi hienolle lajillemme. Ehkä juuri näistä seikoista johtuen me Suomessa olemme niin paljon jäljessä länsinaapurimme raviurheilusta. Erityisesti päätöksentekokulttuurissa meikäläinen raviurheilu häviää suoran mitan Ruotsille.

Tulevat lähivuodet sisältävät raviurheilun kannalta paljon haasteita ja uhkakuvia. Meidän olisi pystyttävä tekemään yhdessä töitä ja aikaansaamaan hyviä ja hyväksyttäviä päätöksiä. Kaikki viisaus on tarpeen, eikä ikäviä mietteitä tai muistoja tarvita. Pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen on hyvä lähtökohta päätöksille. Lähes yhtä tärkeää on se, että suhtaudumme asiallisesti lähimmäisiimme. Olisiko kertomani hevosmiehen paha mieli jäänyt syntymättä tai olisiko hän kyennyt sietämään seuraamuksen paremmin, jos suurkilpailuvalvoja olisi käyttäytynyt miestä kohtaan kohteliaasti ja perustellut ratkaisunsa asiallisesti.  Hyvä käytös ja toisten huomioiminen on tärkeää päätöksenteon lisäksi. Asia, joka meidän kaikkien on syytä muistaa, myös ikävien asioiden osalta.

Kari Eriksson