Kahdenlaista päätöksentekoa

ke 18. toukokuuta 2016 20.01.00

Julkaistu Hevosurheilussa 11.5.2016

Me Suomessa kerromme vitsejä ruotsalaista ja nauramme sille, miten he ”diskuteeraavat” asioista. Näin myös raviurheilun osalta. Hupi jää vähäiseksi, jos vertaa kotimaista raviurheilua naapurimaan vastaavaan. Päätöksentekokulttuuri ja päätöksentekomenettely Ruotsissa poikkeaa täysin kotimaisesta. Asioista kyllä keskustellaan, mutta kun päätöksiä tehdään, ne tapahtuvat nopeasti ja niiden takana seistään. Mikäli joku päätös osoittautuu huonoksi, sitä muutetaan. Hyvänä esimerkkinä Ruotsin päätöksentekokulttuurista voidaan pitää kevättä 2014. Sekä Suomessa että Ruotsissa ravipelit olivat laskussa. Kevään aikana Ruotsissa tehtiin useita muutoksia pelien jakamisen ja raviratojen suhteen sekä korjauksia jo tehtyihin päätöksiin. Keväällä Ruotsin ravipelit olivat jo plussalla. Suomessa uutiset olivat huonoja sekä pelien että raviratojen suhteen. Näivetys sai jatkoa. 

Hevosurheilussa 27.4.2016 julkaistussa Antti Karhilan henkilöhaastattelussa todettiin Antin toimesta, että Hippoksen hallituksen päätöksenteko ei ole tehokasta, koska hallituksen jäsenet ”vetävät kotiinpäin”. Näin vahva väite vaatii tuekseen perusteita. Väitteen paikkansapitämättömyyden voisi tarkistaa ympäri vuoden ajavien raviratojen kassasta tai mahdollisuudesta tehdä investointeja. Itse en ole kuluneen vuoden aikana havainnut kenenkään hallituskollegan vetävän kotiinpäin. Liikkumavara hallituksen päätöksissä on vähäinen. Ongelma on enemmänkin siinä, miten järjestelmä on rakennettu. Itse päätöksentekokulttuuri on tavallisuudesta poikkeava. Vaikka Hippos omistaa Fintoton, viimeksi mainittu on toiminut hyvin irrallaan omistajaohjauksesta. Tai ehkä paremminkin omistajaohjausta ei ole ollut viime vuosina lainkaan. Hippoksen hallinto taas perustuu Ravirenkaan ja hevosjalostusliittojen sulauttamiseen. Viimeksi mainittu liitto ja syntynyt hallinto sekä ennen muuta tapa, jolla Hippoksen hallitus kootaan, ei vastaa nykypäivän vaatimuksia. 

Viimeisessä valtuuskunnan kokouksessa tulevan peliyhtiön hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo kertoi tulevasta, alkaen siitä, miten uuden peliyhtiön hallinto tullaan järjestämään. Kallasvuon mukaan yhtiötä tulee johtamaan ammattihallitus, jonka valinta perustuu ammattitaitoon ja tietämykseen. Näinhän yleensä toimitaan yritysmaailmassa. Päättäjien tulee olla alan ansioituneita ammattilaisia. Pelkkä mukavan miehen maine ei riitä siellä valintaperusteeksi. Kun pelitoiminta ja käytännössä myös tuotonjako on tulevaisuudessa toisten käsissä, riippuu arvostuksemme ja raviurheilun tulevaisuus siitä, miten hyvin kykenemme päätehtävän, raviurheilun menestymisen, itse hoitamaan.

Myös käytännön ajattelun tulisi muuttua. Pelikeskeisestä ajattelusta meidän on siirryttävä ravitapahtumakeskeiseen ajatteluun. Tapahtumasta on tehtävä mielenkiintoinen ja keksittävä, millä tavalla suuri yleisö saadaan kiinnostumaan raviurheilusta. Tietenkin pääasiana on aina hienot hevoset ja hyvät kilpailut. Ehkä meidän tulisi ottaa mallia länsinaapurista ja alkaa keskustelemaan asioista ja tekemään sitten yksimielisiä, asioitten vaatimia päätöksiä. Viimeiset valtuuskunnan kokoukset ovat olleet yhteistyön ja hengen kannalta rohkaisevia. Iso kiitos tästä valtuuskunnan puheenjohtaja Olavi Haankedon hyvälle johdolle ja tietenkin kaikille valtuuskunnan jäsenille. Mikäli päätöksenteko halutaan siirtää nykyaikaan, edellyttää se rakenteellisia muutoksia sekä hallinnossa että päätöksissä. Ollaanko tähän valmiita, on meidän itsemme päätettävissä. Joka tapauksessa vain yhdessä tekemällä ja uskomalla yhteiseen asiaan, raviurheilu ja hevostalous voidaan nostaa sille kuuluvaan asemaan.

Kari Eriksson