Kun aika on

su 14. helmikuuta 2021 12.34.00

Kaikella on aikansa ja paikkansa. Olen toiminut Oulun raviradan puheenjohtajana yhden vuosikymmenen ajan ja sitä ennen Pohjolan Hevosystävien hallituksessa jäsenenä ja varapuheenjohtajana. Minulle nämä toimet ovat olleet kunniatehtäviä. Aika on mennyt nopeasti, kuin huomaamatta. Minulla on paljon iloisia muistoja ja hyviä asioita, liittyen Oulun ravirataan. Tärkeimpänä muistan ratamme hyviä ja ahkeria työntekijöitä sekä toimihenkilöitä. Periksi antamista ei Oulussa tunneta. Minulla on aina ollut varma olo. Olen tiennyt, että tapahtuipa mitä hyvänsä, kaikesta selvitään. Yleensä erittäin hyvin ja jos huonosti menisi, niin sittenkin melko hyvin.

Tietyt asiat ovat jääneet erityisesti mieleeni. Hyvän ystäväni ja pidetyn toiminnanjohtajan Kari Viitamaan poismeno koskettaa minua edelleen. Ravikatsomon palo tuntuu vieläkin niin kuin se olisi sattunut eilen. Itse muistan päivän tai paremminkin ikävän yön hyvin. Vaimoni Tarjan ja minun 30-vuotishääpäiväkin, joka siis sattui olemaan onnettomana palopäivänä jäi viettämättä. Sammutustöiden vielä kestäessä kokoonnuimme työntekijöiden kanssa tallikahvioon. Ilmassa ei ollut antautumisen merkkejä. Ajatukset ja puheet koskivat sitä, miten järjestämme tulevissa poikkeusolosuhteissa kunnolliset ravit. Katse oli suunnattu tulevaisuuteen. Kahdet ravit ajoimme ystävyysradallamme Ylivieskan Keskisessä ja sitten palasimme Ouluun. Yksiäkään Oulun raveja ei jätetty tulipalon vuoksi ajamatta, mitä pidän erittäin hienona suorituksena.

Hevoset ovat vilpittömiä ja kauniita olentoja. Hevoset antavat arvoa hyvälle hoidolle ja kohtelulle. Hevonen ei katso ihmisen ihonväriä, sukua/perhettä tai taloudellista asemaa. Ravikilpailussa on aina mukana draaman kaari. Parhaimmillaan ja onnistuessaan ravit tarjoavat katsojalle voimakkaan elämyksen. Puhutaan hevoskärpäsen puraisusta. Jokainen tämän pureman saanut, tietää, mistä on kysymys. Toivon, että Oulun perinteikäs ravirata on se paikka, joka herättää mahdollisimman monelle kiinnostuksen hienoa lajiamme kohtaan. Raviurheilu on aina parasta paikan päällä.

Hevosen kanssa vietetty aika on laatuaikaa. Minulle tämä selvisi jo hyvin nuorena. Nyt vanhempana kantani on vahvistunut. Näin se asia todella on! Myös hevosasioista päättäminen on mielenkiintoista. Minä yritän vaikuttaa, tehdä ja punnertaa parhaani hevosväen ja raviurheilun eteen. Tietenkin siis niin hyvin kuin osaan. Toivon, että saan tukea yrityksiini. Nimettömät ikävät heitot nettipalstoilla eivät tunnu mukavilta eivätkä kannusta yrittämään. Me hevosihmiset voimme ajatella asioista tai menettelyistä eri tavalla, mutta meillä on aina sama päämäärä. Raviurheilu kun on siitä erikoinen laji, että kaksi ihmistä voi olla täysin eri mieltä, mutta siltikin kumpikin voi olla oikeassa.

”Kun aika on” lauletaan kauniissa laulussa. Minun aikani Oulun raviradan johdossa on päättynyt. Nykyisessä tehtävässäni minun tulee huomioida koko ravi-Suomi ja kaikki Suomen raviradat. Oulu on kuitenkin aina sydämessäni. Muistan ja kiitän sydämestäni erinomaisia Oulun työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Molemmista Oululle on tullut aina paljon kiitosta. Raviurheilijat ja yleisö ovat olleet meille uskollisia, suuri kiitos myös Teille. Me hevosihmiset olemme kokonaisuus. Samassa reessä, kärryssä tai satulassa. Toivotan onnea Sirkalle, Tapiolle, Matille ja muille Oulun raviradan johdosta vastaaville. Nyt tarvitaan viisaita ratkaisuja ja päätöksiä. Yhtä tärkeää on tuki tehdyille päätöksille. Nyt jos koskaan hevosväen on toimittava yhdessä ja löydettävä se tapa, jolla voimme vaikuttaa meille tärkeisiin asioihin.

Eläköön raviurheilu!

Kari Eriksson