Hashtagataan raviurheilu

pe 20. kesäkuuta 2014 20.55.00

Kävimme vaimoni Tarjan kanssa viime viikonloppuna Ateneumissa Tove Janssonin 100-vuotisjuhlanäyttelyssä. Näyttely sisälsi kuvia Toven elämän varrelta, maalauksia ja tietenkin Muumit. Kuvaaminen näyttelyssä oli kielletty. Näyttelyn jälkeen Tarja otti kahviossa kuvan näyttelyn mainosjulisteesta. Kuvassa mukana tietenkin Tove ja Muumit. Tarja siirsi kuvan Instagrammiin. Ensimmäinen tykkääjä oli Ateneum itse toinen japanilainen arkkitehti-opiskelija. Tykkääjiä kertyi enemmänkin. Aihe kiinnosti. Tuliko näistä pysyviä seuraajia mielenkiintoisen aloituksen perusteella, sen aika näyttää.

Tutkin kotona Instagrammia raviurheilun kannalta. Suomessa Instagrammia käytti tällä hetkellä Suomen ehkä edistyksellisin ravirata, Pori. Ruotsista löysin Sollvallan. Suomen Hipposta, Fintotoa, Hevosurheilua tai muita raviratoja, mukaan lukien omaa Ouluamme, ei Instagrammista löytynyt. Asia on uusi, eikä kotimainen raviurheilu ole tottunut muutoinkaan johtamaan kehitystä.

Päätoimittaja Jussi Lähde kirjoitti HU:ssa 2.7.2014 artikkelin, jossa hän käsitteli oivallisesti raviurheilun kehitystä Charles Darwinin maailmaa järisyttäneen teoksen Lajien synty kautta. Darwinin keskeinen ajatushan oli se, että lajin oli kehityttävä säilyäkseen hengissä. Toinen mahdollisuus on tyytyä ja tottua näivettävään ja kuolettavaan kehitykseen, jossa ei pyritäkään parempaan. Vanhoilla tavoilla, aikansa eläneellä hallinnolla ja kuluneilla vanhoilla päättäjillä ongelmista selvitään, näin ravimaailmassa osa vieläkin uskoo. Mikäli Darwinin oppi lajien kehityksestä on jotenkin sovellettavissa yhteisöjen kehitykseen, on tämä nykyinen raviurheilun meno, tuhon tie.

Kaikki yhteisöt ja urheilulajit tarvitsevat kannattajia. Mikäli katsotaan tulevaisuuteen ja pyritään kehitykseen, nuoret ja uudet lajin kannattajat ovat elinehto kehitykselle ja eteenpäin menolle. Raviurheilussa ei ole totuttu uuteen, eikä ole pyritty lajin todelliseen kehittämiseen. Oma rata, oma hallintopaikka, mahdollisesti joku taloudellinen etu, ovat usein esteitä todellisen yhteisen hevoshengen ja samalla hyvän kehityspohjan syntymiselle. Raviurheilu tarvitsee nuoria ja uusia kannattajia. Perinteisin keinoin ei kehitykseen tälläkään saralla päästä.

Nuoret, erityisesti Suomessa, elävät älypuhelinaikaa. Yhteydenpito, keskustelut ja kaikki sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvä, käydään nykyisin muutoin kuin perinteisin keinoin. Facebook, Twitter ja nyt viimeisenä Instagram. Facebook hankki Instagrammin omistukseensa miljardikaupalla, nyt palvelulla on maailmassa jo yli 200 miljoonaa käyttäjää. Myös Suomessa Instagram on valtaamassa alaa Facebookilta ja Twitteriltä. Kuvien laittaminen, tykkääminen, seuraajat ja mahdollisuus seurata muiden käyttäjien kuvia ja hashtageja, innostavat ja koukuttavat Instagrammiin. Ehkä myös palvelun helppous on osa sen viehätystä.

Raviurheilu tarvitsee kehitystä kaikilla alueilla selviytyäkseen hengissä. Uudistukset raviurheilua koskevissa säännöissä ovat pohja muutokselle. Raviurheiluun liittyvän päätöksenteon laajentaminen yksittäistä ravirataa laajempaan yksikköön on kehityksen kulmakivi. Raviurheiluun tutustumisen liittyvän kynnyksen alentaminen ja raviurheiluun liittyvä oikea tiedottaminen sekä rakentava keskustelu, ovat yhtä tärkeitä asioita. Nyt on aika hashtagata raviurheilu nykyaikaan!

Kari Eriksson