Neljä tuntia kotiradan hyväksi

su 17. heinäkuuta 2016 21.45.00

Raviurheilun viime vuodet ovat olleet taloudellisesti tiukkoja. Sama lama, joka on koetellut kotimaatamme, on raapaissut myös ravitaloutta. Onneksi raviväki ajattelee myönteisesti ja toivo paremmasta elää tulevaisuudessa.

Huolimatta taloustilanteesta, raviurheilu voi olla laadukasta ja nautittavaa. Raviurheilun perusta on hevosen kunnioittaminen ja sen voimme tehdä kaikkina aikoina. Raviurheilun kulmakivi on taas ravirata. Mikäli raviradoilla menee hyvin, heijastuu se koko alaan. Oulun Äimärautio on yksi Suomen suurista radoista ja samalla yksi Suomen vanhimpia raviratoja. Oulu on myös Pohjois-Suomen päärata. Koosta ja kunniakkaasta historiasta huolimatta myös Oulun ravirata tarvitsee apua. Jokaisen panos on tärkeä ja jokainen voi olla mukana rakentamassa parempaa raviurheilua ja tukemassa kotirataamme.

Kaikki ei ole kiinni rahasta. Yhdessä tekemällä voimme saada paljon aikaan. Tulevaisuudessa totopelien siirtyessä yhteen peliyhtiöön ja tuotonjakoperusteiden uudistuessa, raviradoille maksettava tuki saattaa perustua erilaisille seikoille. Näitä perusteita voisivat olla mm. se, kuinka paljon radalla tehdään töitä pääasian eteen eli onko ympäristö siisti ja viihtyisä, miten raviväki ja yleisö on otettu huomioon, kuinka hyvä itse ravitapahtuma on jne. Tulevaisuus asettaa meille haasteita, joihin meidän on kyettävä vastaamaan. Yhdessä tämäkin onnistuu paremmin.

Oulussa ei ole viime vuosina pystytty tekemään isoja investointeja. Olemme opetelleet uuden tavan tehdä hyvää ja rakentaa. Talkoohenki ja yhdessä tekeminen on noussut uudelleen arvoonsa. Pääosa kunnostus- ja siivoustöistä ei vaadi erikoistaitoja. Myös vanha voi olla hienoa ja arvokasta, kunhan se on kunnossa ja paikat pidetään siistinä. Ratojen siisteyden ja paikkojen kunnossapidon osalta Suomella olisi paljon opittavaa naapurimaastamme Ruotsista. Siellä radan ympäristölle ja ulkonäköseikoille on osattu antaa arvoa jo vuosikymmeniä.

Oulun radan käyttöaste on suuri. Kilpailujen lisäksi rata on ahkerassa harjoituskäytössä. Kahden hiittipäivän lisäksi myös muina päivinä käyttäjiä riittää. Oulussa ei peritä monien muiden ratojen tapaan käyttömaksuja. Myös hevosen pesu on ilmaista. Miltä tuntuisi ajatus, jossa jokainen radankäyttäjä antaisi panoksensa radan hyväksi työn muodossa. Neljä tuntia, yksi iltapuhde vuotta kohden, ei tuntuisi kohtuuttomalta. Kun asiaa ajatellaan monikossa, avun merkitys tulee paremmin ymmärrettäväksi. Kymmenen neljän tunnin talkoolaista tarkoittaa yhden ihmisen kokonaista työviikkoa. Mikäli kaikki radankäyttäjät antaisivat mainitun työpanoksen, puhuttaisiin jo isosta asiasta, paljon arvokkaammasta asiasta kuin radan mahdollinen käyttömaksu. Yhdessä tekeminen on myös mukavaa ja kasvattaa vaikeuksissa tarvittavaa yhteishenkeä.

Tulevaisuuden visio voisi merellinen Oulun ravirata, jossa rakennukset olisivat iästään huolimatta hyvässä kunnossa. Ja tietenkin paikat siistinä, kuin puistossa. Tämä näkymä ei ole kaukana ja sen toteutuminen on pääosin meistä itsestä kiinni.

Kari Eriksson