Visio tulevaisuuden Hippos-organisaatiosta

la 21. marraskuuta 2015 14.02.00

Organisaatio ja hallinto voidaan koota monella tavalla ja monen eri perusteen nojalla. Hippoksen hallinnolla ja päätöksentekotavalla on olemassa historiallinen pohja. Kun Ravirengas ja Hevosjalostusliitto aikoinaan yhdistyivät, syntyi Suomen Hippos. Myös nykyinen Hippoksen hallintorakennelma on perua tästä liitosta. Tärkeimpänä se, miten Hippoksen valtuuskunta valitaan. Vallitseva järjestelmä palveli hyvin omaa aikaansa ja tyydytti silloisen raviurheilun tarpeet. Ajat ovat muuttuneet ja lähes kaikki muu sen mukana. Hippos on onnistunut taistelemaan muutoksen tuulia vastaan.

Organisaatio, hallinto tai se, miten päätöksiä tehdään, ei ole pääasia. Toimintakykyä mitataan päätöksillä ja niiden hyvyydellä. Mittarina voisi olla myös se, kuinka nopeasti päätöksiä kyetään tekemään ja ne panemaan täytäntöön. Nyky-yhteiskunta elää ja muuttuu nopeasti. Päätöksenteon tulisi pysyä muutosten mukana. Ikävä kyllä tällä hetkellä Hippoksen organisaatio ja päätöksenteko ei vastaa nykyaikaa. Tilanne ei ole lohduton. Myös Hippoksen nykyisellä organisaatiolla ja nykysäännöillä, voidaan tehdä päätöksiä, hyviäkin sellaisia. Kysymys on asenteesta ja tahdosta. Lisäksi vaadittaisiin avointa asennetta tiedottamiseen ja tiedonkulkuun.

Jokin aika sitten Hippoksen yleinen kokous käsitteli ja päätti Hippoksen sääntöuudistuksesta. Sääntöuudistusta valmisteli Matti Lakkisto, mies joka tietää luultavasti eniten kotimaisesta raviurheilusta. Matin valmistelun pohjana oli ravialueajattelu ja sen myötä uusi tapa valita valtuuskunnan jäsenistö. Joensuun edellisvuoden yleinen kokous ei hyväksynyt esitystä, juuri valtuuskunnan valintamenettelyyn liittyvien seikkojen vuoksi. Ehdotus jäi poistojen vuoksi torsoksi ja Turun yleisessä kokouksessa, leikattu ehdotus ei saanut riittävää enemmistöä tullakseen hyväksytyksi.

Miten tästä eteenpäin ? Hippoksen sääntöjä on joka tapauksessa muutettava. Mahdollinen yksi peliyhtiö edellyttää muutoksia Hippoksen sääntöihin. Ravinuoria ja sitä myöten tulevaisuutta ei ole otettu huomioon nykyisissä säännöissä tai päätöksentekomenettelyissä. Budjettivallan siirtäminen yksin Hippoksen hallitukselle ei takaa muutoksia tai muutoksentekokykyä. Valtuuskunta ei ole ollut muutosten esteenä. Hallitus on tuonut valtuuskunnan käsiteltäväksi pääosin säännöissä määrättyjä asioita, uusi linjauksia tai esityksiä ei ole ollut tarjolla.

Jos kuvitellaan ja ajatellaan asioista siten, miten ne voisivat olla, mutta miten ne eivät luultavasti tule olemaan, voisi tulevaisuuden visio olla seuraava:

Yksittäisestä ravirata-ajattelusta siirryttäisiin laajempiin kokonaisuuksiin, ravialueisiin. Näiden tulisi olla alueellisesti ja toiminnallisesti oikein harkittuja. Kysymys ei saisi olla vallankäytöstä, vaan todellisesta ajatuksesta tehdä yhteistyötä. Raviratojen ja hevosjalostusliittojen toiminta yhdistettäisiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Hevosjalostukseen liittyvä käytännön toiminta toimisi ravialueella yhdessä alueen raviratojen kanssa. Nykyisistä hevosjalostusliitoista muodostettaisiin ravialueiden alueita vastaavat hevosjalostusalueet. Kaiken kaikkiaan kysymys olisi kokonaisuudesta, jossa kilpailu- ja jalostustoiminta toimisivat yhdessä alueen ja raviurheilun yhteiseksi parhaaksi.

Ravialuetta johtaisi hallitus. Hallitus koostuisi kattavasta määrästä alueen raviratojen / hevosjalostuksen edustajista. Hallitus hoitaisi alueen suuret päätökset ja linjanvedot sekä valitsisi edustajat Hippoksen valtuuskuntaan ja hallitukseen. Ravialueen sisällä tehtävät jaettaisiin siten, että paras asiantuntemus olisi käytettävissä. Jako voisi toimia, kuten se nyt jo toimii Pohjoisella ravialueella. Kilpailu- peli- ohjelma-, markkinointi- ja mahdollisesti muutkin tärkeät osa-alueet tulisivat huomioiduksi isolla ravialueella. Ratakohtaisesta johtamisesta siirryttäisiin sektorijohtamiseen. Todennäköisemmin muualla jo vuosikymmeniä vallalla ollut johtamistapa toisi uutta potkua myös ravirheiluun.

Myös Hippoksen kannalta muutos olisi suuri. Hippos tai vielä nykyisin Fintotokaan ei enää olisi oma erillinen saarekkeensa. Johtoketju lähtisi kerrotussa systeemissä suoraan kentälle ja tehtyjen päätösten täytäntöönpanoa valvottaisiin ensin kentällä ja viime kädessä itse pääpaikalla. Mallina ja ajatuksena voisi olla S-ryhmän alueosuuskauppa-malli. Alueella voisi olla prismoja, marketteja ja saleja. Kaikki toimisivat yhdessä ja kaikki menestyisivät. Myös johtamisen mallia voitaisiin ottaa S-ryhmän ketjuohjauksesta. Hippoksen rooli muuttuisi nykyisestä suorittavasta johtamisen ja kehittämisen suuntaan. Tarvittava työ tehtäisiin ravialueilla Hippoksen ketjuohjauksen mukaisesti. Hippoksen hallintoa kevennettäisiin ja säästyvät varat ohjattaisiin alueellisen hallinnon kehittämiseen ja alueen toimintojen parantamiseen. Hippos olisi ” pääkonttori ”, joka ohjaisi alueita. Varsinainen työ tehtäisiin ravialueilla ( raviradat + hevostalousalueet ).

Jotta aluemalli voisi toimia, edellyttäisi se asianmukaisia ja toimikelpoisia ravialueita. Nykyinen aluejako ei palvele parhaalla tavalla organisaatiota, joka perustuisi ravialueisiin. Toimivat ravialueet voisivat olla seuraavat: 1) Pohjoinen ravialue; Rovaniemi, Tornio, Kajaani, Oulu, Ylivieska, Kaustinen, Seinäjoki ja Vaasa + alueen kesäradat, 2) Itäinen ravialue; Kuopio, Joensuu, Lappeenranta, Jyväskylä ja Mikkeli + alueen kesäradat, 3) Eteläinen ravialue; Tampere, Turku, Pori, Lahti, Forssa ja Kouvola + alueen kesä- radat ja 4) Keskusrata; Helsinki + alueen kesäradat.

Pohjoiselta-, Itäiseltä- ja etelläiseltä ravialueelta alueelta valittaisiin kahdeksan edustajaa Hippoksen valtuuskuntaan sekä yksi edustaja edustaja Hippoksen hallitukseen. Keskusradalta valittaisiin neljä edustajaa valtuuskuntaan ja yksi hallituksen jäsen. Valinnan tekisi kunkin ravialueen hallitus. Tämän lisäksi valtuuskunta valitsisi yhden hallituksen jäsenen ravialueiden ulkopuolelta. Pyrkimyksenä saada hallitukseen jäsen, joka antaisi raviurheiluun ulkopuolista näkemystä ja toisi lisäarvoa päätöksentekoon. Hippoksen valtuuskuntaan valitsivat lisäksi yhden jäsenen Suomen ravinaisten liitto, Ratsujalostusliitto, Suomen ravivalmentajat ry ja Suomen Hevosenomistajain keskusliitto. Hippoksen valtuuskunnassa olisi näin 32 jäsentä ja Hippoksen hallituksessa 5 jäsentä.

Toimielimien toimivalta ja toimintatapa säilyisi periaatteessa ennallaan. Hallituksen ja valtuuskunnan välistä vuorovaikutusta lisättäisiin. Hallituksen toimista ja suunnitelmista tiedotettaisiin säännöllisesti valtuuskuntaa ja isommat valmistelutoimet hoidettaisiin työryhmä / toimikunta pohjalta yhdessä Hippoksen hallituksen ja valtuuskunnan parista koottujen jäsenten kanssa yhdessä. Valta päättää budjetista ja toimintasuunnitelmasta säilyisi valtuuskunnalla, kuten myös oikeus antaa vastuuvapaus hallitukselle ja oikeudet tilinpäätöksen suhteen.

Nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa parannettaisiin kokoamalla ravialuekohtaiset nuorisovaltuustot. Näistä muodostettaisiin valtakunnallinen nuorisovaltuusto , jolla olisi oikeus tehdä esityksiä Hippoksen hallitukselle. Valtakunnallisen nuorisovaltuuston puheenjohtajalla olisi oikeus osallistua valtuuskunnan kokouksiin ja käyttää siellä puheenvuoroja. Hippoksen yleinen kokous lopetettaisiin. Yleisen kokouksen tehtävät siirrettäisiin Hippoksen valtuuskunnalle.

Muutoksia voi tehdä tietenkin vain pakollisilta osin. Mikäli halutaan rakenteellista muutosta, säästöjä ja organisaatio, joka pystyy vastaamaan nopeasti muutoksiin, edellä kerrotulla aluemallilla päästään parhaiten eteenpäin. Ratkaisu on tehtävä raviurheilun yleistä etua parhaiten palvelevalla tavalla. Onko jo muutoksen aika?

Kari Eriksson